Aloitin internetin käytön kutakuinkin 1990-luvun puolivälissä. Muistan, kuinka kävelin aina koulun jälkeen äitini työpaikalle selaamaan Kauniiden ja rohkeiden juonipaljastuksia, KissFM:n sivuja tai ihan vaan irkkaamaan. Nettiin pääsi tuolloin lähinnä vain kirjastoissa tai tuttujen työpaikoilla, sillä sen käyttö oli melko kallista, aikaan sidottua, eikä tietokoneitakaan ollut vielä joka kodissa. Saimme toki yhtenä jouluna kotiinkin valtavan tietokoneen ja äänekkäästi piippailevan modeemin, mutta verkkoa sai pitää päällä korkeintaan tunnin päivässä.
 |
| Kuva: Iltalehti.fi |
Ajat ovat tuosta tietenkin hieman muuttuneet. Nykyään netti kulkee mukana taskussa, matkoilla,
vessassa, eikä sen käyttö maksa entisaikoihin verrattuna juuri mitään. Nyt ei tule aivan tarkalleen mieleen, mikä ja milloin oli ensimmäinen blogi, jota olen alkanut seurata aktiivisesti, mutta vuosikaudet lisäsin kiinnostavat osoitteet aina selaimen kirjanmerkkeihin. Sieltä sitten sopivan hetken koittaessa piti napsutella erikseen joka osoitteeseen kurkkaamaan, onko mitään uutta ilmestynyt. Aina ei edes ollut.
Vasta muutama vuosi sitten hoksasin, mikä tarkoitus on Google Readerilla. Keräsin kaikki mieluisimmat blogit listalle ja tadaa: sain lukea uusimmat kirjoitukset aina yhdestä paikkaa, yhtenä pötkönä! Muut olivat varmaan harrastaneet tätä jo vuosikaudet, mutta itselleni tuo oli kyllä niin valtaisa elämys, että blogien seuraaminen syöksähti aivan uusiin sfääreihin. Ja homma sen kun vain parani, kun törmäsin
Feedlyyn, joka on jatkanut toimintaansa normaalisti, vaikka Google sittemmin kuoppasikin oman syötteenlukijansa vuonna 2013.
 |
| Minun Feedlyni tänään |
Nyt on kuulkaa blogit ja tiettyjen lehtien tai muiden sivustojen tuoreimmat postaukset olleet niin nätissä mallissa, ettei paremmasta väliä. Minullahan on nyt vähän kuin juuri itselle räätälöity lehti täynnä toistaan mielenkiintoisempia juttuja! Lista synkronoituiu laitteesta toiseen, ja vaikka nukahtaisin kesken lukemisen (kuten hävettävän usein teen), voin jatkaa lukemista samasta paikasta taas herättyäni. Tekstit voi myös tallentaa offline-tilassa luettavaksi, mikä on kätevää esimerkiksi junan katkeilevassa verkossa.
Usein tulee myös tallennettua tärkeimpiä aiheita ja ideoita omaan Saved for later -listaansa, josta ne löytyvät näppärästi myöhemmin. Hyvän jutun pystyy toki jakamaan heti suoraan Facebookiin tai lisäämään vaikka
Pocketiin pitkäaikaisempaa säilytystä varten. Nämä siis vain suppeina esimerkkeinä, koska mahdollisuuksiahan tuossa on kyllä laidasta laitaan.
 |
| Pocket on kyllä myös todella kätevä! |
Ainoa huono puoli tässä on se, että syötteiksi koottuna kirjoitukset tulevat ruutuun yksinkertaisina mustaa valkoisella -tyylisinä postauksina vailla kommentointilomaketta ja sen vuoksi kommunikointi bloggaajan suuntaan on jäänyt hävettävän vähälle. Ei pitäisi olla kenellekään ylivoimaista klikata auki varsinainen blogisivu ja selata alas näpyttelemään edes lyhyt viesti kirjoittajalle, mutta kyllä se vain monesti näin on. Tässä ja nyt lupaan yrittää parantaa tapani tässä suhteessa :)
Toisena miinuksena mainittakoon, että ne blogit, joiden syöte on rajoitettu vain muutamaan alkusanaan, jäävät useimmiten kyllä lukematta, vaikka listalla pyörivätkin. Tai sitten alun täytyy olla todella vetävä, jotta sormi jaksaa painaa sen yhden ylimääräisen klikkauksen. (Kuinka laiska ihminen voi edes olla?!)
Kuinka sinä seuraat lempiblogejasi ja -syötteitäsi, ja mitä listalta löytyy? Itse olen jaotellut seurattavat lapsiaiheisiin, rakennukseen ja sisustukseen, käsitöihin, resepteihin sekä nyttemmin myös yrittäjyys- ja talousaiheisiin julkaisuihin. Lopuksi tulee muu hömppä. Tässäpä vielä oma syötteiden top5 tällä hetkellä:
- Feissarimokat
- Mamma rimpuilee
- Miia Metso
- Kemikaalicocktail
- Havaintoja parisuhteesta
Ja sitten ei muuta kuin lukemaan päivän kootut!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti